Mandoliinimies odottaa messiasta - sotilaat hampurilaisia

Georgen ja Jaffo -kadun kulmassa soittaa aina sama juutalainen mies syntikan säestyksellä mandoliinia. Ja suunnilleen samaa biisiäkin. Joka kerta ohi mennessäni päätän ottaa kuvan ja tänään lopultakin teen sen. Hän odottaa palaavaksi messiasta, jonka kuva on hänen rahalippaansa edessä. Samaa parrakasta messiasta mainostetaan paikallisbussin kyljessä ja julisteissa, joita on pitkin kaupunkia.

Minäkin pudotan kolikon lippaaseen, valokuvasta lähinnä .. minun Messiaani on tullut jo.

Selailen kirjakaupassa kirjaa, joka kertoo toisesta, "kadonneesta messiaasta." Hän kääntyi myöhemmin muslimiksi, ja monet hänen seuraajistaan tekivät samoin. Toiset uskoivat häneen messiaana kääntymättä itse islamiin. Jotkut häntä "vääräksi" messiaaksikin kutsuivat.

Jalankulkijoille palaa punainen valo. Olen aikeissa ylittää kadun paikalliseen tyyliin, koska liikennettä on vähän. Valoissa on minun lisäkseni mustahattuinen ortodoksijuutalainen odottaen uskollisesti valojen vaihtumista. Jäänkin paikalleni odottamaan vihreää. Haluan näyttää, että minäkin osaan täyttää lain.

Seison MacDonaldsin jonossa, ja edelläni on joukko aseistettuja sotilaita, joilta menee asiansa selvittämiseen tolkuttomasti aikaa. Otan muutaman kuvankin odottaessani, vaikka ei siinä mitään ihmeellistä ole että sotilailla on kiväärit mukana Macissakin.

Kun täällä haluaa juustohampurilaisen, pitää muistaa tilata se juustolla, tai muuten juustoburgeri tulee ilman juustoa. Kosherina - ei lihaa ja maitotuotteita yhdessä. Joissakin ravintoloissa ei edes saa samassa pöydässä syödä maito- ja lihatuotteita. Maassa maan tavalla. Kinkkupitsasta on turha haaveillakaan; sikaa ja juustoa muka samassa ruuassa!

Ramallahissa ostan lelukaupasta hunnutetun muslimi-barbinuken. Se on oikeasti Fulla eikä Barbie. Kysyn, eikö löytyisi myös niqab -barbieta, sellaista, jonka kasvoillakin on huntu. Ei kuulemma ole, vaikka muistan nähneeni telkkarissa mainoksen. Taisi olla Dubain tavarataloissa. Myyjä yrittää sen sijaan myydä minulle yli metrin mittaista patterinukkea, joka puhuu kuulemma arabiaa. Olisi pitänyt edes kuunnella miten laaja sanavarasto nukella on - siitä olisi voinut saada hyvän arabian opettajan. Istuessani bussissa pohdin, olisinkohan joutunut ostamaan arabiaa puhuvalle nukelle oman bussilipun.

Kalan vatsassa

Jaffon Immanuel -kirkossa on ikoni, joka esittää Joonaa kalan vatsassa. Ikoni on sininen ja kalan vatsa litteä ja suuri. Katselin ikonia ja kuvittelin, miten Joona nousi Jaffosta Tarsisiin menevään laivaan. Hän halusi matkustaa meren yli pois Herran ulottuvilta, kun Herra kutsui häntä Niniveen.

Seuraavana aamuna istuin rannalla ja tähyilin merelle. Valasta tai muutakaan suurta kalaa ei ollut näkyvissä. Joku laiva seilasi kaukana horisontissa. Kuvittelin olevani kalan tahmeassa ja tunkkaisessa vatsassa, tulisinkohan merisairaaksi vai potisinko ahtaan paikan kammoa. Kolme päivää - sytyttäisin vatsan pimeydessä kynttilän, kiipeäisin kalan nieluun ja sitä kautta sen suuhun. Kuvittelen kalan hetulaisen suun - se tuntuisi varmaan samalta kuin kulkisi autoa pesevien harjojen läpi huoltoseman pesupaikalla. Jumala käski kalan oksentaa kuivalle maalle ja kala totteli. Pääsisin rannalle uimatta ja kala palaisi syvyyksiin ....

Joskus tuntuu kun olisi kalan vatsassa. Elämä on tahmeaa ja pimeää, mutta Jumala varustaa meidät kynttilöillä pimeässäkin. Hän voi nostaa syvyyksistä kuivalle maalle. Kun omat voimat eivät riitä poispääsyyn kalan vatsasta, hän voi järjestää senkin - vaikka oksennuttamalla.

Jerusalemissa ei ole valaita, ja torilla myytävät suuret kalatkin ovat jo kuolleita. Eivät ne minua nielaise. En noussut laivaan Jaffosta, vaan palasin takaisin Jerusalemiin - minun Niniveeni.